Koirien allergiat ovat tänä päivänä yksi suurimmista kiistojen kohteista. Koirien omistajat hakevat epätoivoisesti ratkaisua lemmikkinsä kutinaan ja sitä seuraaviin iho-ongelmiin. Liian usein joudutaan niin epätoivoiseen tilanteeseen koiran kärsimysten kanssa, että lähdetään hakemaan mitä tahansa loogiselta tuntuvaa syytä ja kuvitellaan, että allergiaan on löydetty helpotus. Liian usein unohdetaan allergisen koiran hoidon mahdolliset seuraamukset. Ravinto skaalaa kavennetaan ja tätä kautta vähennetään koiran mahdollisuuksia oman kehonsa hoitoon. Tällöin elintärkeitä rakenneaineita jää mahdollisesti ravinnosta pois.
Miksi allergian toteaminen ja hoito on niin vaikeaa?
On muistettava mitä allerginenreaktio tarkoittaa; allerginen reaktio tapahtuu silloin, kun koiran oma immuniteetti, eli vastustuskyky, ei riitä estämään allergeenien tunkeutumista kehoon. Jos koiran ravinnossa ei ole raaka-aineita vastustuskyvyn rakentamiseen, ei koira voi näitä ulkopuolisia tunkeutujia vastustaa. Diagnoosi ei välttämättä ole allergia, vaan ravinnepuutos. Eläinlääkärille kutiava koira on painajainen; syitä voi olla tuhansia, ja eläinlääkäri ei voi lyhyen vastaanottoajan perusteella tietää miten kyseisen koiran aineenvaihdunta toimii ja onko sillä mahdollisesti vajaatoimintoja tai puutostiloja. Vaikeaselkoisuutensa vuoksi kutiavat koirat koetaan yhtenä vaikeimmista potilaista.
Usein sitten ihmetellään miksi eläinlääkärit haluavat tehdä testejä ennen lopullista diagnoosiaan. Syy on yksinkertainen; lähes kaikki iho-oireet saattavat näyttää allergisilta oireilta. Kirpun puremat, ravinnepuutokset, parasiitit, hiivatulehdukset, kapi ja eri ihotulehdukset eivät kliinisesti eroa allergisista reaktioista. Eläinlääkärin on mahdotonta tehdä nopeasti mitään. Ensioireisiin käy kortisoni (vähentämään kutinaa) ja antibiootti (hoitamaan ihoa).
Reaktioihin on myös puututtava nopeasti, ennen kuin asiakkaat (koira ja omistaja) alkavat nojautua kortisonin tuomaan helpotukseen. Kortisoni vaikuttaa vahvasti kehoon, varsinkin maksaan ja vastustuskykyyn. Sivuvaikutuksia voi myös olla useita kuten jano, virtsaamisen lisätarve, nälkä ja muut käytöksen muutokset. Eli syy eläinlääkärin vaatimiin moniin testeihin on virheellisen diagnoosin suuri mahdollisuus ja hän haluaa varmistaa oikean diagnoosin. On tosiasia, jos testaamme 100 koiraa allergiatesteillä, osa tuloksista on positiivisia. Tämä ei tarkoita sitä, että koirat ovat allergisia.
Ongelmana on myös se, ettei kutiaville koirille ole olemassa standardi hoitoa, jokaisella eläinlääkärillä on oma tapansa ja metodinsa hoitaa kutiavaa koiraa. Yleisimpiä tutkintatoimenpiteinä pidetään ruokatestiä, ulostuksen tutkintaa ja kirppukampausta. Joskus verikokeita ja ihokokeita käytetään apuna kutinan alkuperän selvittämisessä. Näitä testejä ei pitäisi tehdä allergian toteamiseksi, vaan ainoastaan vahvistuksena sille, ettei muita mahdollisia syitä unohdeta tai vahingossa ohiteta diagnoosissa.
Esimerkiksi ruokatestillä tutkitaan onko kyseessä ruoka-allergia tai herkkyys ja ulosteesta taas tutkitaan onko parasiitteja, matoja tms. Näiden tutkimusten jälkeen on tarkistettava koiran ravinnon todellinen ravintopitoisuus puutostilojen selvittämiseksi. Jos mikään edellä mainituista ei tuo vastausta, on syytä jatkotutkimuksiin.
Kortisoni
Allergian yleisin hoito on kortisoni. Kortisonia voidaan käyttää vain lyhyen ajan, enintään 2 viikkoa. Prednisone on yleisimmin määrätty kortisoni tuote, mutta omistajan olisi muistettava, ettei yhtään allergiaa ole tällä lääkkeellä parannettu. Tämä ainoastaan helpottaa koiran oloa, vähän niin kuin laastari haavaa, siksi aikaa, kun muita pitkäaikaisia hoitokeinoja aloitetaan.
Muutamat kortisonituotteet eivät ole turvallisia pitempiaikaiseen käyttöön. Näitä ovat tuotteet, jotka sisältävät triamcinolone acetonidea, fluocinolone acetonidea, dexamethasonea, sekä betamethasone valeratea. Tutkimukset ovat osoittaneet näiden tuotteiden imeytyvän kahden viikon kuluessa ihon läpi verenkiertoon ja aloittavan tuhon. Turvallisimpana kortisoni tuotteena pidetään hydrocortisonea, jota käytetään useissa hoitorasvoissa ja suihkeissa.
Lisäravinteet
Määrätyt lisäravinteet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi allergisen reaktion hoidossa. Gamma-linolihappo yhdistelmät ja eicosapentaenoic happo (mm. määrätyt kalaöljyt) ovat olleet onnistunut hoitomuoto n. 20 % allergiareaktioissa. Koiran keho tuottaa gamma-linolihappoa mm. linoli ja linoleeni hapoista. Koska lisäravinteet ovat turvallisia, niitä käytetään yhä enenevässä määrin allergiareaktioiden hoitoon.
On olemassa toinen potentiaalinen etu rasvahappoterapiassa, jota vielä ei ole todistettu. Alustavat raportit indikoivat raskaana olevien allergisten naisten, jotka söivät näitä lisäravinteita kolmen viimeisen raskauskuukauden aikana sekä ensimmäisten kolmen kuukauden rintaruokinnan ajan, saattaen vähentää lasten allergisuutta myöhemmällä iällä. Vaikka nämä raportit ja tutkimukset ovat vasta esiasteella, tulokset osoittavat merkittävää kehitystä.
Vaikka kasvattajan lähtökohtana ei olisi käyttää allergista koiraa siitokseen, rasvahappo lisäravinteilla saattaa olla hyödyllinen vaikutus seuraavalle sukupolvelle, vaikka kyseinen immuunivaje ei ole korjautunut emässä.
Veritesti
Viime vuosina veritesteistä on tullut suosittuja. Kuitenkin niiden tarkkuus jättää paljon toivomisen varaa ja yleensä oikeat tulokset ovat alle 50 %. Näiden arvojen perusteella tehdään johtopäätös, koira on allerginen. Tämä johtopäätös tarkoittaa sitä, että koira tuomitaan alle 50 % todistusaineistolla syylliseksi ja saa kärsiä lopun elämäänsä. Testi todistaa ainoastaan vasta-aineiden olemassaolon, eikä kerro mistä reaktio on saanut alkunsa, vaan ainoastaan tiedetään kehon tuottavan vasta-aineita.
Esimerkkinä koira, jolla on yliherkkyyttä vehnän gluteenille, mutta tämä on pysynyt aisoissa koiran oman vastustuskyvyn toiminnalla. Koiraa puree kirppu ja vastustuskyky ei enää riitä gluteenin sekä kirpun pureman aiheuttaman yhteishyökkäyksen torjuntaan. Allerginen reaktio näyttää olevan todella paha, vaikka tosiasiassa näin ei ole. Jotta tämän koiran diagnoosissa ja hoidossa päästään oireiden hoidosta syyn hoitoon, on lähestymistavan oltava kokonaisvaltaisempi. On tutkittava kaikki mahdolliset vaikuttajat stressistä parasiitteihin, kirpun puremista ravintopuutokseen, kodin muutosta lapsen tulemiseen jne, ennen kuin lähdetään testaamaan verta tai ihoa. Allergiatesti yksin ei selvitä kutinan syytä.
Peruskaavana arvoissa pidetään 150-200 = rajatapaus, 200-400 = positiivinen. Omien kokemusten mukaan, koira, jonka arvot naudanlihan kohdalla näyttivät 224 eli testin mukaan positiivinen, syö nyt nautaa sekä lisäksi riisiä ja vehnää, jotka olivat rajatapauksia. Eläinlääkäri luokitteli koiran allergisiksi näille tuotteille. Koira voi hyvin, syy oli ravinnepuutos/epätasapaino, ei allergia. Vastaavia tapauksia on ollut jo useita ja tästä syystä emme pidä näitä testejä hyödyllisinä haettaessa ongelman syytä.
Yhteenveto
Arviot puhdasrotuisten koirien eri allergioista vaihtelevat 0.5 – 1.5 % välillä, eli allergiaa on olemassa. On oltava varma diagnoosin oikeellisuudesta ennen lopullisen hoidon päätöstä, sillä on suuri ero lyhytaikaisen helpotuksen ja elinikäisen hoidon välillä.
Omistajan kannattaa selvittää onko koira todellisuudessa allerginen vai ei ja kärsiikö koira ravinnepuutoksesta vai ei. Tämä on helppoa ja kaiken lisäksi halpaa. Koiran kärsimyksiä ei jatketa ja mahdollisuus koiran normaaliin elämään kannattaa selvittää.
Lyhytaikainen kutinan helpotus aikaansaadaan lääkkeillä, oireita helpotettua dieetti ruoalla jne, mutta näistä ei kumpikaan sovellu pitkäaikaiseen, loppuelämän kestävään hoitoon. Tällä hoidetaan oireita, ei syytä. Koiran on saatava ravintoaineita ravinnostaan ja dieetti ruoan pahin ongelma on sen ravintoaineiden vajavuudessa. Pelkistetty dieetti ei riitä koiran kehon tarpeisiin.
Kirjoittanut: Olli Wuorimaa
Referenssejä: Lowell Ackerman, D.V.M.,PhD. Lon D.Lewis, D.V.M.,PhD. Mark L.Morris, Jr. D.V.M.,PhD. Michael S.Hand D.V.M.,PhD.
