Iho on kehon suurin elin, edustaen 12 – 24 % kehon painosta. Iho hoitaa suunnattoman määrän erilaisia tehtäviä toimiakseen riittävällä teholla ja saattaa kuluttaa jopa 30 % kehon saamasta päivittäisestä valkuaisainemäärästä. Tämä suuri fyysinen tarve eri ravinteiden komponenteille, pelkästään ihon kehitystä varten, tuo ravinteesta johtuvat puutostilat näkyviin dramaattisimmin.
Ruualle haitalliset reaktiot näkyvät tyypillisesti ympärivuotisina iho-ongelmina. Nämä ongelmat esiintyvät yleensä ihon kutinana. Vaikutus voi olla missä tahansa osassa kehoa, vaikkakin ensisijainen vamma saattaa muutamissa tapauksissa näkyä. Kuitenkin suurin osa vammoista on kutinan sivuvaikutusten seuraamuksia, lähinnä raapimisen vapauttamien myrkyllisten aineiden aikaansaamia vammoja eli oireita puutostilasta.
Ehdoton diagnoosi ruoka-allergian selvittämiseksi on ruuan eliminointitesti ja sitä seuraava haaste ko. ruualla. Jotkut tutkijat pitävät ihonäytteiden mikroskooppitutkimuksia hyödyllisinä, mutta siinä ei nähdä taudin osoittamia muutoksia. Ei ole olemassa todistusta siitä, että seerumi testeistä (mm. verikoe) olisi todellista apua diagnoosissa. On tutkittu myös vasta-aineiden kiinnittämistä suoraan vatsakalvolle ja limakalvon reaktiota visuaalisessa seurannassa endoskoopilla. Tällä menetelmällä näyttää olevan käytännössä merkitystä ruoka-allergian yksilöimiseksi.
Useimmiten ruuan eliminointitesti kuitenkin epäonnistuu. Lähinnä on syynä dieettiruoan liian lyhyt aikainen käyttö. Lisäksi koiran olisi oltava ainoastaan tämän dieetin varassa. Mitään muuta koira ei saa tänä aikana syödä. Mutta kokemus on osoittanut koiran saavan makupalan tai itse löytävän jotain syötävää dieetin ulkopuolelta. Tämä sekoittaa eliminointikokeen tuloksen. Eliminointitesti on silti vielä kaikkein luotettavin tapa selvittää ruoka-allergian aiheuttaja, mikäli ruoka-allergiasta on todella kyse.
On erittäin tärkeää selvittää kaikki muut mahdolliset syyt iho-ongelmaan, ennen kuin päätellään kutinan johtuvan ruoka-allergiasta.
Ravinteen puute, ehdoton tai suhteellinen
Ravinnon puutostilasta johtuva ongelma yleensä varmistuu siirtymällä teollisesti valmistettuun, tasapainoiseen korkealaatuiseen täysravintoon. (Tulee sisältää kalaa eli Omega-3 ja Omega-6 rasvahappoa). Vielä ei Suomessa ole täysravinteita todellisuudessa testattu. Kunnes todellisia puolueettomia ja uskottavia testejä tehdään, on kuluttajan hankittava tieto itse. Kaikki koiranruuan valmistajat väittävät tuotteidensa olevan korkealaatuisia. Kuluttajan on itse selvitettävä tuoteselosteista tai maahantuojilta, mitä ruoka todella sisältää ja miksi se olisi korkealaatuista. Vertaamalla vastauksia voidaan johtopäätöksiä tehdä. Kokeilemalla valittuja täysravinteita löytynee paras vaihtoehto.
Parantuminen tapahtuu nopeasti, jo noin 3-8 viikossa, pelkästään ravinteen laadusta johtuen. Jos ongelmat jatkuvat, on syytä lisätutkimuksiin.
Valkuaisaineen tai kaloreiden puute
Puutostila saattaa olla näkyvä tai näkymätön. On syytä muistaa ravinnepuutostilan olevan yleisoire. Iho on vain yksi elin, johon puutos on vaikuttanut. Klassiset merkit valkuaisen tai energian puutteesta voivat näkyä, osittain jo koiran iästä johtuvina, ihon hilseilynä, kuivana tai rasvaisena turkkina, epänormaalina karvanlähtönä, ohuena turkkina, joustamattomana ja pigmentoituneena ihona, painon pudotuksena jne. Ihon ja turkin näkyvät muutokset osoittavat ihonalaisen rasvakudoksen menetystä ja täten muutoksia ihon ja turkin tuotannossa, ihosoluissa sekä luonnollisissa öljyissä. Tämä on seurauksena perussolujen suuren rasvan, valkuaisen ja muiden vaadittavien ravinteiden tarpeelle.
Nämä muutokset vähentävät myös ihon mahdollisuuksia vastustaa sairauksia sekä mahdollistavat epänormaalin bakteeriaan asuttavan ihon, johtavat siten näistä sivuvaikutuksista johtuviin sairauksiin ja tulehduksiin. Allergiasta ei välttämättä ole kysymys, vaan ravinteiden puutostilasta.
Vitamiinien puute
On vain muutamia dokumentoituja tapauksia luonnollisista syistä johtuvasta vitamiinin puutostilasta. Yleensä puutostilat johtuvat omistajan itse laatimasta dieetistä, josta puuttuvat vitamiinit, tai niiden epätasapainosta. L.D.Lewis, totesi jo vuonna 1981, absoluuttisen yhden vitamiinin puutoksen olevan niin harvinainen, että oireen perusteella yhden vitamiinin puutteen, pitäisi nostaa epäily synnynnäisen entsyymin puutteesta eikä suinkaan ruoka-allergiasta. Yleisesti koiranruuissa on luonnollisina tai synteettisinä lisäaineina tarpeellinen määrä vitamiineja estämään suoranaiset puutostilat.
Mineraalien/hivenaineiden puute
Hivenaineiden puutostilat ovat yleisempiä, kuin vitamiinien puutostilat ja lähinnä johtuvat muutamista hivenaineista. Jos niitä on liikaa, ne estävät muiden tarpeellisten hivenaineiden imeytymisen.
Esimerkiksi sinkin imeytymiseen vaikuttaa ruoassa oleva raudan ja kalkin määrä. Sinkin puutos voi hyvinkin olla yksi syy ihosairauteen. Sinkin puutteen kliiniset merkit rajoittuvat useimmiten ihoon. Sinkin puutosta saattaa myös esiintyä nopeasti kasvavilla roduilla, varsinkin suurilla roduilla, ruokavalion ollessa vajavainen. (Sinkin puute on usein syynä useisiin eri ihosairauksiin.)
Aineenvaihdunnaliset sairaudet
Koirilla on todettu ihovamman oireyhtymän liittyneen aineenvaihdunnan sairauteen. Useiden eri sairauksien syyn on osoitettu johtuvan tästä. Taudin tarkkaa mekanismia ei ehkä tiedetä, mutta sinkin, valkuaisaineen tai rasvojen puutteen on osoitettu usein olevan syynä. Aineenvaihduntajärjestelmä ei jostain syystä toimi tehokkaasti ja estää ravinteiden sulamisen tai hyväksikäytön. Sinkin lisääminen ravinteeseen, määrättyjen aminohappojen lisäys sekä tarpeellisten monityydyttämättömien rasvahappojen lisäannostus, ovat osoittautuneet tehokkaaksi useille potilaille.
E-vitamiini
E-vitamiini on geneettinen nimi ryhmälle yhdistelmiä, jotka toimivat antioksidantteina ja vapaina kuonan poistajina. Luonnollisena esiintyvää E-vitamiinin puutosta ei ole koirissa todettu, mutta suurina annoksina annettuna sen on raportoitu auttavan ongelmissa. Tästä ei pitävää tutkimus aineistoa vielä ole käytettävissä.
Elintärkeät monityydyttämättömät rasvahapot
Monityydyttämättömien rasvahappojen lisäruokinnan etuna uskotaan olevan lähinnä niiden vaikutus myrkyllisten ja parantavien metabolioitten tasapainottajina ja välittäjinä. Määrätyt öljyt, kuten kalaöljy ja helokkiöljy, sisältävät gammalinolenic happoa tai eicosapentaenoic happoa. Näitä on suositeltu liikaherkkyyden hoitoon. Hoidon vaikutukset maksimoituvat 6-12 viikon kuluessa, joskin muutokset parempaan ovat nähtävissä nopeammin. Tehokkain hoitomuoto on ravinneyhdistelmä, jossa linoleenihappo, sinkin, biotiitin sekä tasapainotettujen vitamiinien ja mineraalien yhdistelmänä antaa tarpeellisen ravinnelisän. Ravinnelisässä vitamiini/mineraalitasapainon pitää olla oikeassa suhteessa, jolloin vältytään tämän tasapainon järkyttämiseltä potilaassa.
Etuna näiden lisäravinteiden käyttöön on niiden luonnollinen koostumus. Päinvastoin kuin lääkkeet, jotka voivat aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia, monityydyttämättömät rasvahapot vaikuttavat luonnollisella tavalla kehon biokemiaan, tulehduksia vähentäen. Tästä johtuen sivuvaikutukset ovat vähäisiä, jos niitä yleensä edes esiintyy. Jos sivuvaikutuksia esiintyy, niistä päästään vähentämällä annostusmäärää.
Yhteenveto
Lisäravinteiden käyttö vaihtoehtoisena hoitomuotona on yleistymässä. Lääketieteellisiä tutkimuksia jatketaan ja niiden odotetaan tuovan lisätietoa, jopa siinä määrin, että eläinlääkärit voivat tieteelliseen tutkimuksen perustuen näitä hoitomuotona määrätä.
Kirjoittaja: Olli Wuorimaa
Referenssejä: R.Bond ja D.H.Lloyd, P.Brooke, C.A.Buffington, R.G.Harvey, J.G.Jeffers, K.J.Shanley, E.K.Meyer, E.Keinzle, D.K.Hall, P.E.McNeil, W.H.Miller, D.W.Scott, B.S.Stein, Reedy, MacDonald, Angarano, Griffin, Rosenkrantz, J.A.A.H.A., J.R.Wellington,G.H.Muller, E.J.RosserD.H.Scarff, K.L.Thoday, G.S.Walton, P.D.White, T.Willemse, V.A.Ziboh.
